Tänään heräsin siihen aikaan, että ehdin kirkkoon päiväsaikaan ja hoitamaan asiat ennen sitä. Menin jakamaan ystäväni Aapon flyereita kirkollisvaaleihin liittyen. Sain niitä jaettua pari kappaletta.
Oli erittäin ihanaa, kun pääsin ilahduttamaan erästä tyttöä, joka oli hukannut puhelimensa. Se oli tarttunut varmaankin magneetin voimasta taulunkehyksien avaamattomaan pakettiin. Huusin bussin takapenkiltä: “Hei, puhelimesi on tarttunut kiinni kehyksiin!”. Tyttö oli onnessaan ja kiitti minua kahdesti.
Bussimatkalla näin pihlajapuussa olevan lintujen kokouksen, kun useampi lintu söi pihlajia. Nappasin niistä kuvan. 
Nyt tässä syysloman aikana olen saanut viettää aikaa siskontyttöni kanssa. Kävimme vohvelilla ja kirjastossa nappaamassa luettavaa mukaamme. Teimme tunnin mittaisen kävelylenkin kauniina syyspäivänä. Olen myös saanut kirjoitettua hyvin kirjojani. Irti kahleista –kirjaa käännän englanniksi ja sitten minulla on narsismiaiheinen kirja tekeillä. Olen tyytyväinen siihen, millä mallilla molemmat kirjat ovat.
Minun tuli käytyä I love me- messuilla ja voin sanoa, että rakastan itseäni ja haluan pitää itsestäni paremmin huolta, ja tämä prosessi on alkanut jo aiemmin, ennen noita messuja, mutta konkretisoitui sen jälkeen, että olen rakas itselleni yms. Jumala tekee työtään minussa. Meidän tehtävämme on rakastaa itseämme ja muita ja ennen kaikkea Jumalaa.
Ole siunattu!
xoxo