On varmaa, että maan päällä ei ole ketään, kuka olisi selvinnyt rikkomattomana elämänsä aikana. On ihmisiä, jotka ovat rikkoneet minua vastaan ja minä itsekin olen rikkonut itseäni ja muita vastaan ja näin on mitä luultavammin käynyt myös sinulle.
Elämä on matka, missä tavoittelemme erinäisiä asioita. Oli se sitten rahaa, mainetta, kumppania, ulkoista kauneutta tai sisäistä pääomaa. Me haemme sisällä olevaan rauhattomuuteen rauhaa juuri edellä mainituista asioista. Voimme vaihdella tavoittelemiamme asioita, mutta emme ikinä saavuta sisäistä rauhaa kuin vain hetkellisesti. Kuitenkin asia, mikä kuuluisi jokaisen elämään ja tässä astuu esiin syntiinlankeemus – niin ilman sitä eläisimme kaikki Jumalaa varten. Mutta nyt saamme itse valita, kumpi on herramme, maailman jumala Saatana vaiko Jeesus Kristus, joka tuli sillaksi yhdistämään meidät ja Jumalan sen rikkimenneen yhteyden välille, jossa Saatana halutessasi jää sen sillan alle. Valinta on sinun.
Kun toiset ihmiset satuttavat meitä, Jumala ohjeistaa meitä siunaamaan vihollisiamme. Olen huomannut, mikä voima silläkin on oikeasti. Siunaaminen on hyvän toivomista toiselle. Voit vain ajatella mielessäsi näin: “Jumala, siunaa tuota (henkilön nimi).” Jumala kuitenkin ajaa oikeutesi toteutumista, mistä seuraava kohta on hyvä todistus:
Sain eilen Raamatun paikaksi Psalmit 37: 13. Se kuuluu näin: Herra nauraa jumalattomalle, hän tietää, että tilinteon päivä tulee.
Hän (jumalaton) ei tiedä sitä, että sillä, mitä hän tekee nyt, on seurauksensa. Siksi Jumala nauraa jumalattomalle, joka toimii Jumalan lapsia vastaan. Hän saa maksaa teoistaan, sillä Jumala on oikeuden Jumala. Jumala puhuu minulle, että jumalaton on ihminen, jolla ei ole Jeesusta Herranaan. Se on jumalattoman määritelmä.
Kun kasvamme Jumalan tuntemisessa, emme enää satuta itse itseämme tai toinen toistamme niin paljon. Rakkaus Jumalaa kohtaan saa meidät kukoistamaan ja eheydymme, kun olemme yhtä Hänen Sanansa kanssa. Jumalan tuntemisessa kasvaminen on tehtävämme ja kuten 1. Kor. 16: 14 sanoo: “Kaikki, mitä teette, tapahtukoon rakkaudessa!” Kun toimimme rakastavasti itseämme kohtaan, emme voi mennä vikaan. Mutta jos se satuttaa jotain toista, ei se ole oikein tehty. Tietenkin olettaen, että molemmat toimijat ovat terveitä eikä esimerkiksi narsisteja. Ihmissuhteissa joku voi loukkaantua, vaikkei se ole toisen tarkoitus. Mutta aina voi oppia, jos on oppimisen paikka ja aina voi pyytää anteeksi. Anteeksipyytäminen ja anteeksianto on kristinuskon perustaa, ja tämä teema on vaikea ainakin minulle. Kuitenkin nöyryys on se, mihin meitä kutsutaan ja kyllä uskon tämän teeman käyvän helpommaksi Jeesuksen kanssa taivaltaessani.
Rukous:
Herra, auta minua antamaan anteeksi niin sanotuille vihamiehilleni. Siunaa heitä ja siunaa minua. Ja anna minulle rakastava sydän sekä auta minua tulemaan yhä enemmän kaltaiseksesi, jotta loistaisin sinun rakkauttasi. Haluan oppia tuntemaan sinua paremmin, joten vedä minua puoleesi. Haluan valita Jeesus sinut elämäni herraksi, en ketään muuta. Kiitos Isä Jumala. Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä, aamen.
